Näin alkuun osallistumiseni tämän viikon Inspiroidu-haasteeseen. Minulla on paljon erilaisia ympyräideoita, mutta tämä sivu ei itse asiassa toteuttanut yhtäkään niistä. Itsekkin yllätyin lopputuloksesta. Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä sivu, jossa on pinkkiä ja mustaa eikä missään nimessä kukkia. Käytän kukkia ihan liikaa. Minun piti myös twistata, mutta ei siitäkään tullut lopulta mitään.

Skräppään nyt lokakuussa kesämuistoja talteen. Olen myös hyvin innostunut kuvakollaaseista, joiden tulostamisen uusi Canon mahdollistaa. Tässä vielä toinen viime viikon tuotos.

Olen ollut ostos-selibaatissa koko syksyn, mutta perjantaina olen taas vapaa shoppailemaan. Lähden torstaina iltalaivalla Tukholmaan viettämään viikonloppua parhaista parhaimman ystäväni luokse. Tarkoitus on ostaa materiaalit ainakin joulukortteihin. Eli seuraavan lähetyksen aikana olen taloudellisesti köyhempi, mutta askartelullisesti rikkaampi. Tämän illan vietin tutkimalla Panduron kuvastoa ja koko viikon olen googlaillut Tukholman skräppäyskauppoja. Kiitos Baula kattavasta listasta!

Inspiroidu-haasteessa pitää tällä viikolla käyttää puuta. Onneksi haasteen yhteydessä annettiin paljon vinkkejä sopivista materiaaleista, esimerkiksi hammastikuista ja jäätelöpuikoista. Ilman vinkkejä koko sivu olisi jäänyt tekemättä.

Alkuperäinen suunnitelmani oli käyttää puuhelmiä, mutta en löytänyt niitä varastoistani. Twistin malli on myös upea ja ajattelin käyttää sitä vielä johonkin toiseen sivuun. Pitää vielä vähän harjoitella ennen kuin osaan asetella kuvat gimpillä ympyrään.

Tein viime vuonnakin sivun syksystä, koska nautin suuresti syksyn väreistä. Tällä kertaa jätin ruskakuvat käyttämättä ja keskityin metsään.

Sivu syntyi melkoisen taistelun tuloksena. Puukon kanssa sählätessä meinasin lähteä sormetkin.

Innostuin tekemään vielä toisen haasteen. Tämä kuva on odottanut jo pitkään skräppäystä ja paperikierteen lokakuun askarteluhaaste soveltui pohjaksi. Tämä on todellinen pikaskräppäys. Yritän saada taas jotain rutiinia askarteluun.

Kuvassa on pikkusiskoni 90-luvun alkupuoliskolla. Täytyy ehkä myöhemmin lisätä vähän tekstiä, koska tämänlaiset kuvat eivät ole mitään arkistojen harvinaisuuksi. Aippi poseerasi pienenä uimapuvussa aina näin! Laitoin nimen varmuuden vuoksi piiloon. Muuten sisko voi suuttua.

Tämän viikon haaste osui ja upposi kuin nyrkki silmää. Ostin viime viikolla Canon MP 980 -monitoimilaitteen. Sillä pystyy digitoimaan vanhoja negatiiveja ja dioja. Äitini on onneksi säästänyt kaikki negatiivit vuodesta 1984 lähtien eli hommaa riittää.

Helsingissä oli valmiina vain muutama negatiivia, joten kuvien valinta ei ollut vaikeaa. Tein sivun roolistani perheen esikoisena. Lähdin mukaan myös Inspis Twistiin. Kahdeksan tuumaa alkaa käydä ahtaaksi.

Kiitos vielä Inspiroidu-haasteelle uudistuksesta!

Pahoittelen, kun en ole päivittänyt blogiani pitkään aikaan. Jostain syystä askartelu ei ole motivoinut viime aikoina. Aina välillä pyörittelen papereita ja valokuvia käsissäni, mutta oikeen mitään ei ole syntynyt. Ja jos on, niin en ole ollut tyytyväinen lopputulokseen.

Tänään päätiin, että teen sivun ja esittelen sen blogissa oli se minkälainen tahansa. En ollut taaskaan tyytyväinen suoritukseeni, joten esittelenkin parin vanhaa työtäni.

Tämän sivun olen skräpistänyt Hempalta, joka puolestaan oli skräpistänyt sen jostain muualta.

Toinen sivu  on kolmas sivu, jonka olen koskaan skräpännyt ja pidän siitä edelleen todella paljon. Ehkä siksi, että kuvissa on kaksi elämäni lempparihenkilöä: isä ja veli.

Molempien sivujen kuvat on otettu pääsiäisenä 2008. Olimme perheen kanssa Madeiralla.

Koitan viikonloppuna ahkeroida lisää ja osallistua jopa haasteeseen.

Pitkästä aikaa ehdin tehdä sivun! Askartelumotivaatio on viime aikoina ollut hukassa ja nyt ammensin sitä baulan blogista. Aamupäivällä askartelin kasan synttärikortteja, jotka tulevat näytille pääsiäisen jälkeen.

Inspiroidu-blogin haasteena on tehdä sivu riippuvuutta aiheuttavasta asiasta. Pohdin pitkään, että mihin kaikkeen olen koukussa. Listalla ovat muun muassa ulkoilu, askartelu ja jäätelö. Idea ystäväsivuun lähti käytännön ongelmasta. Loukkasin viikonloppuna nilkkani enkä ole sen jälkeen päässyt poistumaan kotoa. Eli nyt jos koskaan olen täysin riippuvainen muiden avusta. Tämä sivu on omistettu kaikille ihanille ystävilleni vaikka kuvassa on vain kaksi!

Kukka meni skannauksessa ihan rumaksi. Sivuun on tulossa vielä piiloteksti ystävistä. Se ei ehtinyt valmistua tähän päivitykseen.

Tätä sivua olen suunnitellut todella pitkään. Blogin perustamisesta asti olen halunnut tehdä esittelysivun itsestäni. Löysin Scrap simple -kirjasta loistavan idean ja tämä on sivu on suora skräpistys sieltä. Latasin kauheat paineet toteutukseen ja etsin sopivia papereita pitkään. Sivua tehdessä kädet aivan tärisivät innostuksesta eikä hommasta meinannut tulla mitään. Valitettavasti skannausjälki on vähän suttuinen.

Teksti näkyy vähän huonosti, joten laitan sen vielä tähän:

Olen:

• 21-vuotias opiskelija
• ihanan miehen tyttöystävä
• loistavien vanhempien tytär
• kahden jukuripään isosisko
• kotieläintieteilijän kämppis
• herttaisten voimistelijoiden valmentaja
• innokas kotikokki
• aktiivinen sunnuntaikävelijä

Viime viikot ovat olleet niin kiireisiä, että en ole ehtinyt edes skräpätä. Tänään, iltana ennen tenttiä, en malttanut enää odottaa vaan kaivoin paperit ja valokuvat esille.

Inspiroidu-blogin haasteena oli nostaa katse ylöspäin. Löysin arkistosta kuvan Turun tuomikirkon tornista ja intoudun tekemään Turku-sivun. Tutuissa paikoissa kummasti unohtaa katsoa ylöspäin, mutta viimekesäinen kukkameri tuomiokirkon edustalla sai kuvaamaan itse kirkkoakin.

Tämän sivun taika on onnistuneessa kuvassa. Olen pitkään yrittänyt vangita kissamme uskomattoman sinisiä silmiä. Kuvissa silmät yleensä kiiluvat tai ovat punaiset. Siskoni onnistui ikuistamaan Romeon kauniin katseen pokkarillaan kun en itse siihen huomattavasti paremmalla kameralla pystynyt.

Sivulla ei ole tekstiä, pelkkä otsikko. Olisin halunnut laittaa otsikoksi Tähtisilmät, mutta muistelin, että Pikkuhelistin on tehnyt saman nimisen sivun.

Laitoin vielä unisivun perään piilossa olleen tekstin, koska sitä on kyselty.

Olen seurannut Inspiroidu-haasteblogia sen alkuajoista lähtien ja nyt voin vihdoinkin osallistua ensimmäisen kerran. Tämän viikon haasteen on tehnyt Xing, ja aiheena on tunteet pelissä:

”Skräppäys on paitsi askartelua ja muistojen tallentamista, se on myös keino käsitellä tunteita, kuten hämmennystä, iloa, surua, vihaa tai vaikkapa pettymystä. Aistit muistuttavat meitä monista hetkistä, esim. hajuaisti voi muistuttaa isoäidin leipomista pikkuleivistä ja sitä kautta isoäidin merkityksestä omassa elämässä. Näköaisti herättää mitä moninaisimpia ajatuksia, sillä kaikki ympärillä näkyvä herättää jonkinlaisia tunteita. Kirjoita valitsemiesi valokuvien herättämistä tunteista. Millaisia tunteita kuvat herättävät, millaisia ajatuksia ne saavat aikaan. Kirjoita siitä.”

Haaste tuli juuri sopivasti. Kävin talvilomalla vanhempieni luona Turun seudulla ja selailin siellä vanhoja valokuvia, jotka herättivät paljon muistoja. Tällä sivulla on rakas pikkuveljeni yksitoista vuotta sitten. Meillä on paljon ikäeroa, mutta olemme siitä huolimatta olleet aina läheisiä.

Yritin pitkästä aikaa käyttää kuviollista paperia taustana – en yritä ihan heti toisten! Veli on mökillä otetussa kuvassa todella suloinen, mutta hirvittää katsoa, miten sen sormet ovat saranoiden välissä. Teksti on taas tilaongelmista johtuen piilossa. Laitan sen kuitenkin tähän esille.

”Selailin talvilomalla perheen vanhoja valokuvia ja kuvia pikkuveljestä. Kauhistuin kun vertasin niitä laskettelemasta palanneeseen teinipoikaan, joka vetää kaksikymmentä leukaa päivässä. Ihmettelin minne se pieni vitsiniekka on kadonnut ja miten sen tilalle on kasvanut nuori mies. Haluan aina muistaa minkälainen veli oli pienenä ja suloisena lapsena, joka ei epäröinyt juosta syliin.”